Tätä päivää olen odottanut melkein kuin kuuta nousevaa. Opiskelupäivä alkaa kauhealla migreenillä. Aamupäivä meni ihan plörinäksi. Lääkkeet eivät tehonneet tällä kertaa ollenkaan, mutta oli helpottavaa käydä halailemassa Idoa (=oksentamassa)! Sen jälkeen alkoi olo helpottumaan. Vieläkin on hieman hoopo olo, mutta nyt kuitenkin menee oppi perälle. Aamulla tuntui siltä, että Höntti olisi puhunut ihan outoa mongerrusta.

Onneksi on erittäin kaksimielinen ja hävytön mielikuvitus. Tänään on ainakin ollut paljon omaa kivaa. Moni on vähän ihmetellyt, että mitä ihmettä minä hihittelen yksinään. Ei vielä ole ollut pokkaa kertoa ihan kaikkea julki mitä mieleen on tullut. Jos Höntti oikeasti miettisi mitä oikein sanoo, niin todennäköisesti vaihtaisi monta sanaa ihan toiseksi. Jos sellainen henkilö, jolla ei ole yhtä rikas ja vilkas mielikuvitus sekä on huomattavasti vakamielisempi kuin minä, niin olisi voinut loukkaantua ja syyttää jo seksuaalisestahäirinnästä.

Mutta pitää taas jatkaa opetuksen kuuntelemista!