Olen useita viikkoja hymyillyt sisäisesti. Hyväntuulisuuteni on ajoittan paistanut läpi. Pitkin kevättä minua on piiritetty useammasta suunnasta, mutta yksi oli ylitse muiden. En vielä tiedä minkälainen suhde meillä on tämän Kollin kanssa, mutta aikamoista "sutinaa" meillä on. Annetaan suhteen kehittyä ja mennä eteenpäin. Katsotaan asioiden kehittymistä oikein suurella mielenkiinnolla.

Reilun kuukauden aikana ollaan useampaan otteeseen treffailtu ja parina viikonloppuna ollaan oltu melko tiivisti yhdessä. Treffailua ja muuta tapailua rajoittaa jonkin verran se, että asutaan reilun sadan kilometrin päässä toisistamme, eikä minulla ole omaa autoa. Oma auto helpottaisi huomattavasti ainakin minun menemistä Rovaniemelle. Mutta eipä tuo välimatka eikä minun autottomuus kovin suurena esteenä, vain pienenä hidasteena. Nytkin olen ollut nyt torstai-illasta asti Kollin luona. On se vaan ollut niin IHANAA olla toisen kainalossa, pussailla, kosketella ja saada kosketuksia ja pusuja. Oli se niin hempeetä katsella eilen illalla Victoria ja Danielin häitä. Minuun ei iskenyt minkäänlaista hääkuumetta, mutta olihan se NIIIIIN hempeetä ja söpöä. Olisi ollut mukavaa olla paikanpäällä ja vieläpä kutsuttuna. Mutta kyllä Victorian ja Danielin puolesta pystyn olemaan onnellinen ja iloinen, että he saivat toisensa.

On tässä saanut huomata sen, kun on tottunut nukkumaan yksin leveässä sängyssä, niin leveä sänky muuttuu melko kapeaksi, kun siinä nukkuu kaksi. Niska on hieman jäykkä ja arka. Kait pitäisi vihjaista, että Joku voisi pikkasen hieroa niskaa ja hartioita tänä iltana. Minulla ei ole tänään kiirettä lähteä Pelloon, kun meillä on huomenna ajopäivä täällä Rollossa. Kun pari edellistä vuorokautta on mennyt normaalia vähemmillä yöunilla, joten tänään on syytä laittaa nukkumaan ajoissa, kun herätys on kuitenkin aikasten. Huomenna täytyy olla tosi freeisssä kunnossa auton ratissa.