Ystävä- ja kaveripiiriini kuuluu miehiä ja naisia. Näin on ollut aina ja tulee varmaan olemaankin. Yhtä poikkeusta lukuunottamatta yksikään miespuolisista ystävistä ei ole ehdotellut mitään seksiin viittaavaakaan. Se mitä he ovat päässään ajatelleet, ei minua haittaa eikä häiritse, kunhan ei tuo sitä julki. Tämä yksi poikkeus, joka teki aikamoisen tunnustuksen, niin sen jälkeen olin tosi pahasti ällikällä lyöty. Tunnustuksen jälkeen ystävyys viileni aika rajusti, ei taideta olla "enää" kuin tuttuja. Kummallakin osapuolella on melko vaivaantunut olo aina toisen seurassa, eikä oikein osata puhua enää mistään. Näitten muitten kanssa ei ole minkäänlaista kitkaa, pystytään edelleen jutteleen kaikista asioista avoimesti, käydään kahvilla, elokuvissa, syömässä. Toisinaan kaksistaan, toisinaan porukassa on useampikin kaveri ja kaverin kaveri mukana. Ehkä olen naiivi, mutta uskon (ja oman kokemuksen perusteella), että mies ja nainen voivat olla hyviäkin ystäviä, ilman minkäälaisia taka-ajatuksia. Entä sitten, jos asian kääntää näin päin, että kaksi naista ovat ystäviä keskenään ja ovat lesboja (tai ainakin toinen on), niin eihän heidänkään välillä ole välttämättä mitään seksuaalisia taka-ajatuksia? Miksi niin usein miehen ja naisen väliseen ystävyyteen/kaveruuteen liitetään seksi, ainakin jossain muodossa? Miksi ei sitten kahden miehen tai kahden naisen väliseen ystävyyteen?

Se, että kaveripiirini on melko laaja ja se on monenkirjavaa porukkaa. Jokaisesta heistä tykkään. Toisista tykkään enemmän kuin tosista. Ja sen verran hyvin tunnen useimman, että tiedän ettei kaikkia kannata pyytää samoihin iltamiin, kun suukopu tulee lähes poikkeuksetta. Tykkään heistä juuri sellaisinaan, kun he sattuva olemaan, vaikka en olisikaan samaa mieltä heidän mielipiteitten kanssa. Jokaisella on oikeus mielipiteisiinsä, vaikka ne olisivat minun tai jonkun muun mielestä kummallisia, outoja ja jopa vääriä tai perusteettomia. Kun tykkään jokaisesta kaveristani, niin tulee väkisinkin tilanne, että tykkään useammasta miehestä samanaikaisesti, eikä siihen liity mitään muuta kuin ystävyyttä ja/tai kaveruutta. Kuka voi sanoa suoraan, ettei tykkää kaverista vain sen vuoksi, että hän on erisukupuolta kuin itse on?

Jokainen ystävä ja kaveri on minulle tärkeä, vaikken sitä kovinkaan usein tuokaan julki. Enkä pysty arvottamaan, että onko joku tärkeämpi kuin toinen. Tässä pitää sen kuitenkin erottaa, että minulle ystä ja kaveri merkitsevät vähän eriasioita. Ystävälle voi kertoa asioita huoletta, mutta kaverille ei kerrota ihan kaikkea, mutta viihdytään kuitenkin toiseten seurassa. Enkä osaa laittaa paremmuusjärjestykseen ystäviä, enkä kavereita. Tähän olen kylläkin muutamaan otteeseen törmännyt, kun joku kysyy, että onko hän parempi ystävä/kaveri kuin joku toinen (etenkin silloin kun ko. henkilöt eivät tule kunnolla keskenään toimeen). Yhdestäkään en luovu, vaikka joku ei tulisikaan jonkun toisen kanssa toimeen.

Ystävyys- tai kaverisuhteen päättämisen lisäksi kohtuutton vaatimus on, ainakin omalla kohdallani, harrastuksen lopettaminen. Ihan mielelläni otan Kollin tai jonkun muun mukaani harrastukseni pariin, mutta sellaisia tilanteita ei kylläkään ole kovin montaa, mihin voin jonkun ottaa mukaan. Kun toimin epäsäännöllisen säännöllisesti vapaaehtoishommissa, niin niihin kovinkaan moneen tilanteeseen voi ottaa ketään "ulkopuolista" mukaan, kun vaitiolovelvollisuus ei sitten toteudu, esim. jonkun tukena lääkärissä käynti. Juurikaan muuhun harrastuksiin ei tällä hetkellä ole aikaa, kun opintojen vuoksi ramppaan kolmella paikkakunnalla.