Tänään mulla oli sitten arkivapaa. Olis tarkoitus siivota, mutta enpähän saabut mitään aikaiseksi. Välillä kyllä tätä pelkkää elpymistäkin tarvii, ilman minkäänlaisia suorituspaineita. Tällä viikolla on näitä yksittäisiä vapaapäiviä sitten riittääkin.

Tänään kävin taas vaihteeksi Kemissä katsatuskonttorilla ammattipätevyysasioissa. Nyt ammattipätevyyteni on kirjattu rekisteriin. Pitää vielä oottaa vajaa pari viikkoa, niin on sitten se virallinen ammattiajolupakin voimassa ja myös ulkomailla. Tottakai kävin linja-autolla, tietysti "omanfirman" vuoroilla. Takaisin tullessa tulin AP:n kyytissä. AP on sellanen kiltti ja puhelias poika. Tuossa matkan varrella kerettiin juttelemaan maanantain näytöstä. AP ajaa muuten normaalisti maanantaina vuoron, mutta "kaappaan" siltä siksi aikaa auton, jotta voi ajaa yhden reissun Haaparannalta Kemiin ja takaisin. Tässä on vielä viikko puhella asiat tarkemmin läpi, jotta se tapahtuisi mahdollisimman jouhevasti. Tuossa matkan varrella huomasin sellaisen asian,että kaikista eniten olen kaivannut työkavereitten kanssa jutustelua. Okei, olen itse halunnut iltavuoroon jolloin kaikista vähiten "joutuu" työkavereitten  juttusille. Kuuten mennessä näkee muutaman työkaverin tulevan vastaan, mutta ei siinä tehdä muuta kuin morjestetaan. Mutta katsotaan nyt moni asia taas selkenee, joko huomenna tai keskiviikkona. Ei se vissiin auta kuin laittaa vaihteeksi nukkumaan. Etenkin kun ietää, että aamulla tulee taas raksamiehet möykkäämään aamuseiskan pintaan!