Meidän firmassa on kuskeilla melko vakiintuneet ajovuorot. Yli puolet kuskeista ei ole käytäntöön tyytyväisiä. Työnantaja pyrkii vaihtelemaan kuskeille vuoroja, jotta jokainen joutuisi tekemään myös niitä vähän vähemmän suosittuja vuoroja; eli aamun pätkä- ja iltavuoroja. Aamun pätkävuoro kestää 4,5 tuntia ja alkaa aamu viideltä ja iltavuoro kolmesta yhteentoista (15.00-23.00). Aamun pätkävuoron "joutuu" tekemään yleensä vain kerran kuukaudessa, kun pääsääntöisesti sen vuoron ajaa Suurvisiirin poika. Iltavuoroja normaalisti napsahtaa joka kolmas tai neljäs viikko, koko viikoksi. Paitsi, että nyt viimeaikoina mie olen viihtynyt iltavuorossa. En ole edes hirveästi osannut kaivata muihin vuoroihin, niissä vuoroissa on enemmän ajotunteja ja yleensä ne on aika työntäytteisiä. Minua ei ole pätkääkään haitannut se, jos joku on (halunnut) omia jonkun vuoron omakseen. Mulle on kelvannut ihan hyvin ne vuorot, joita työnantaja on tarjonnut, toisin sanoen "määrännyt". Se on hieno periaate, että jokaista rasitetaan suurinpiirtein yhtä paljon. Mutta se ei aina toteudu, eikä siitä mielestäni kauheaa meteliä kannate nostaa, ellei se ole tosi räikeää sorsimista.

Tiedän, että jokaisella on oma vurokausirytminsä ja se menee joillakin totaalisen pahasti sekaisin, jos joutuu tekemään vuorotöitä. Olisihan se loistavaa, ideaalia tehdä aina töitä juuri silloin, kun se olisi vartalolle sopivin hetki. Mutta se ei kovinkan usein onnistu, etenkään tässä ammatissa, vuorotöissä ja toisen palveluksessa.

Tämä purkaus johtui vain siitä, että Joey (Tekstailija) kävi maanantaina aikamoisilla kierroksilla, kun oli "joutunut" iltavuoroon. Se oli jo aikamoista vituilua työnantajan suuntaan. Työnantaja otti tyynesti vittuilut vastaan, mutta Joeyn poistuttua työnantajallakin käämit lämpeni aikalailla. Ei nyt kauheaa älämöä asiasta pitänyt, mutta rivien välistä tuli kommentti, että alkaa jo pikkuhiljaan Joeyn temppuroinnit riittää. Yks toinen kuski nakkasi, että lähetetään käytöskouluun.... Suurvisiirin kanssa sitten muutaman sana juttelin kahdetaan. Joey on ollut huolissaan minun työsopimuksesta. Ei siinä kummempaa, mutta minua alkoi risomaan se, että mies on "huolissaan" asioista, jotka ei sille kuulu. Suurvisiiri oli todennut Joeylle, että se on minun ja Suurvisiirin välinen asia. Ja jos jotain epäilyttävää sopimuksessa on, niin kyllä meistä jompi kumpi älähtää ensin asiasta. Suurvisiiri kysyi, että onko minun mielestä sopimuksessa jotain vikaa? Siinä ei ole mitään vikaa. Sanoin, etten tällä hetkellä ainakaan kaipaa ja tarvi sopimukseen muutoksia ja jos joku asia tarvii muutosta, niin marssin suoraan hänen juttusille ja asia keskustellaan halki, poikki ja pinoon. Sanoin suoraan sen, että työtunteja en nyt välttämättä kaipaa tuota 40-45 tuntia, mitä olen tässä monta viikkoa tahkonnut. Nyt seuraavat kolme viikkoa ei mulle olekaan merkitty työvuorolistoihin kuin reilut 20 tuntia töitä. Tuossa tulee pitkiä yhtäjaksoisia vapaita. Mikäs se parempi mulle. Saampahan hetken aikaa nauttia kesästä ja vapaista.

Maanantaina Joey kyseli iltavuoroon juttuseuraksi, jos mulla ei olsis muuta tekemistä. Ei ollut aikaa, mutta ilmotin, että olen tiettyyn aikaan eräällä huoltoasemalla tankkaamassa auton ja käyn samaan aikaan kahvilla. Joeyltä ei tullut vastausta. Olin kysesellä huoltoasemalla, Joey ei sinne ilmaantunut. Oikeastaan ihan hyvä. Enpä olisi nyt sen miehen seuraa kaivannutkaan tai halunnut! Mutta eipä ole sen jälkeen tekstiviestejä tullut. Katsotaan nyt kuinka kauan hiljaiseloa sillä saralla jatkuu. Joey kyseli multakin työsopimuksesta. Ei kuulemma ollut tyytyväinen, kun ilmotin, että työt on sovittu niinkuin ne on sovittu. Ja piste. Katsotaan mikä soppa tästä vielä tulee......