Aika on kulunut viimeaikoina turhakin nopeasti. jostain kumman syystä on lipsahtanut siihen, että taan kuusipäiväisiä työviikkoja. Eikä siinä mitään, mutta nuo työpäivät eivät nyt rajoitu ihan kahdeksaan tuntiin. Hyvä, että yhdeksäntuntisella työpäivällä pärjää. Välillä työpäivä on lipsahtanut yksitoista (11) tuntiseksi. Ei tuo autolla ajo fyysisesti raskasta ole, mutta kun joutuu olemaan kokoajan skarppina ja olemaan osa liikennettä, niin se väsyttää.

Yhdestä asiasta olen iloinen. Kauko-Ohjain saapui takaisin työn ääreen. Nyt sentään kommunikaatio toimii. Tai onhan se tuossa akaisemminkin toiminut, mutta nyt sentään on mahdollisuuksia jutella naamatusten tai puhelimessa, ettei niin kuin tässä pari viikkoa ollaan keskusteltu lähinnä tekstiviesteillä.